Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon perustehtävänä on tuottaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle niiden päätehtävien edellyttämiä korkeakoulutettuja upseereita, jotka kykenevät laaja-alaiseen teorian ja käytännön yhteensovittamiseen.
Valmistuvilla sotatieteiden kandidaateilla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja sotatieteiden maisteriopintoihin. Koulutus tuottaa ammatillisesti pätevää ja toimintakykyistä upseeristoa, jolla on puolustushaarojen ja toimialojen tehtävissä vaadittava erityisosaaminen. Tietoja, taitoja ja asenteita kehitetään pitkäjänteisesti koko opintojen ajan ja kaikissa opintojen vaiheissa.
Opintojen osaamisalueet ovat:
Johtajuus: "Halu ja kyky johtaa ja ottaa vastuu"
Sotataidollisuus: "Halu ja kyky voittaa taistelu"
Toimintakykyisyys: "Halu ja kyky kehittyä"
Kouluttajuus: "Halu ja kyky oppia ja opettaa"
Tutkijuus: "Halu ja kyky ymmärtää"
Sotatieteiden kandidaatin tutkintoa opiskeleva opiskelija palvelee kadetin sotilasarvossa. Puolustusvoimien palvelukseen valmistuva sotatieteiden kandidaatti nimitetään määräaikaiseen nuoremman upseerin virkaan ja ylennetään luutnantiksi.
Tutkintorakenne
Sotatieteiden kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto) on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Sen lisäksi opiskelija suorittaa upseerin virkaan vaadittavia sotilasammatillisia opintoja yhteensä 30 opintopistettä. Kaikki opinnot (210 op) suoritetaan kolmessa vuodessa.
Opinnot jakaantuvat kolmeen kokonaisuuteen:
Tutkinnon yhteiset opinnot (80 op)
Tutkinnon yhteiset opinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteisesti toteutettavia opintoja, joiden avulla tuotetaan upseerien yhteinen osaamispohja. Yhteisten opintojen toteuttamisesta vastaa Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK).
Koulutusohjelmakohtaiset opinnot (vähintään 40 op)
Koulutusohjelmakohtaiset opinnot vastaavat erityisesti puolustushaarojen osaamistarpeisiin. Koulutusohjelmakohtaisten opintojen laajuus vaihtelee koulutusohjelmittain ja toteuttamisesta vastaa Maanpuolustuskorkeakoulun lisäksi Maasotakoulu (MAASK), Merisotakoulu (MERISK) ja Ilmasotakoulu (ILMASK).
Opintosuuntakohtaiset opinnot (enintään 90 op)
Opintosuuntakohtaiset opinnot vastaavat erityisesti aselajien osaamistarpeisiin. Opintosuuntakohtaiset opinnot vaihtelevat opintosuunnittain ja opintojen toteuttamisesta vastaa puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulut (mukaan lukien Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen Logistiikkakoulu ja Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulu).
Lue lisää opinto-oppaasta
Koulutusohjelmat ja opintosuunnat
Sotatieteiden kandidaatin opinnoissa on neljä koulutusohjelmaa, jotka sisältävät yhteensä 19 opintosuuntaa.
Maavoimien koulutusohjelma:
Jääkäri- ja panssarintorjuntaopintosuunta
Kranaatinheitinopintosuunta
Panssariopintosuunta
Tiedusteluopintosuunta
Elektronisen sodankäynnin opintosuunta
Kenttätykistöopintosuunta
Ilmatorjuntaopintosuunta
Pioneeriopintosuunta
Maavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta
Logistiikkaopintosuunta
Rajavartio-opintosuunta
Merivoimien koulutusohjelma:
Laivasto-opintosuunta
Rannikkojoukko-opintosuunta
Merivartio-opintosuunta (eriytyy laivasto-opintosuunnasta)
Ilmavoimien koulutusohjelma:
Lentotekninen opintosuunta
Ilmavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta
Ilmavoimien johtokeskusopintosuunta
Lentoupseerin koulutusohjelma:
Ilmavoimien ohjaajaopintosuunta
Maavoimien helikopteriohjaajaopintosuunta
Sotatieteiden maisterin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä myös Puolustusvoimien ulkopuolinen siviiliopiskelija. Viranomaisyhteistyön koulutusohjelmaan voivat hakeutua soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt.
Koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa sotatieteellistä ymmärrystä sekä edistää kokonaisturvallisuutta ja sen parissa tehtävää yhteistyötä. Tavoitteena on kouluttaa kansallisen turvallisuuden asiantuntijoita kokonaismaanpuolustuksen ja viranomaisyhteistyön tarpeisiin. Tutkinnon lisäksi ei suoriteta sotilasammatillisia opintoja eikä tutkinto johda upseerin virkaan eikä virkaan Puolustusvoimissa. Tutkinto suoritetaan kahdessa vuodessa.
Jos sotatieteiden maisterin tutkintoa suorittamaan otettu on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon muualla kuin Maanpuolustuskorkeakoulussa, häneltä voidaan edellyttää koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi täydentäviä opintoja. (Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta 30.12.2008/1121 15 §). Täydentävät opinnot suoritetaan orientoivan vuoden aikana, joka on varsinaista opiskeluaikaa edeltävä vuosi.
Opiskelu on pääosin kokopäiväistä, joten työn ohessa opiskelu ei ole pääsääntöisesti mahdollista. Sotatieteiden maisterintutkinnon opinto-ohjelmasta näet tarkemmin, mitä opintoja suoritetaan milläkin viikoilla. Kysy tarvittaessa tarkemmin opintojen suoritusaikatauluista yhteystiedot.
Sotatieteiden maisterin tutkinnon perustehtävänä on kouluttaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle upseereita, joilla on keskijohdon tehtäviin vaaditut tiedolliset ja taidolliset valmiudet. SM-tutkinnon ja sen rinnalla suoritettavien sotilasammatillisten opintojen yhteisenä tavoitteena on luoda opiskelijalle valmiudet toimia poikkeusolojen joukkoyksiköiden komentaja- ja päällystötehtävissä ja normaaliolojen perusyksikön päällikkö- ja päällystön kansainvälisissä tehtävissä.
Tutkintorakenne
Sotatieteiden maisterin tutkinto (SM) on ylempi sotatieteellinen korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Tutkinto-opintojen lisäksi suoritetaan sotilasammatillisia opintoja yhteensä 13 op (pl. SMVIR). Tutkinto on koulutusohjelmapohjainen ja se sisältää Maavoimien, Merivoimien, Ilmavoimien, Rajavartiolaitoksen, lentoupseerien (SMOHJ) ja viranomaisyhteistyön (SMVIR) koulutusohjelmat.
Upseerien koulutusohjelmassa opinnot suoritetaan sotatieteiden kandidaatin tutkinnon ja viisi vuotta kestävän työelämäjakson jälkeen kahdessa vuodessa. Lentoupseerien koulutusohjelmassa opiskelevien upseerien opinnot aloitetaan suoraan kandidaatiksi valmistumisen jälkeen, ja ne suoritetaan kuuden vuoden aikana lentopalveluksen ohella. Tutkinto suoritetaan Pääesikunnan ja Rajavartiolaitoksen esikunnan määrittämässä aikataulussa.
Sotatieteiden maisterin tutkinnon sotatieteelliset opinnot koostuvat maisteriohjelman yleisistä opinnoista ja syventävistä opinnoista.
Yleisiin opintoihin kuuluvilla opinnoilla opiskelija saavuttaa keskeisen sotatieteellisen osaamispohjan. Asiantuntijavalmiuksia lisäävillä valinnaisilla opinnoilla opiskelija suuntaa osaamisensa omien tarpeidensa, mielenkiinnon kohteidensa tai painotustensa mukaisesti. Kieli- ja viestintäopinnot ovat osa yleisiä opintoja, ja niiden tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kielellistä osaamista. Osana vieraan kielen opintoja pääosa opiskelijoista suorittaa englannin kielitutkinnon STANAG 6001.
Syventävät opinnot ovat opintoja, joiden avulla opiskelija saavuttaa koulutusohjelman kannalta keskeisimmän osaamisen. Opinnot ovat kaikille pakollisia ja ne eriytyvät koulutusohjelmittain. Pro gradu -tutkimus ja tutkimusmenetelmäopinnot kuuluvat syventäviin opintoihin. Tutkimusopinnot eriytyvät ainelaitoksittain tutkimusalan mukaisesti ja opiskelijan pro gradu -tutkielman aihe määrittää ohjaavan ainelaitoksen. Viranomaisyhteistyön koulutusohjelman (SMVIR) syventäviin opintoihin kuuluu myös asiantuntijuutta syventävä harjoittelu.
Sotatieteiden maisterin tutkinnon opetussuunnitelmaa päivitetään parhaillaan ja uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 1.8.2025.
Sotatieteiden tohtorin tutkinnon lähtökohtana on tutkimuksen ja tieteen tekemisen sekä uuden, tutkitun tiedon tuottaminen opetuksen ja päätöksenteon tueksi ja sotatieteiden kehittämiseksi.
Sotatieteiden tohtorin tutkinto on suunnattu ensisijaisesti sotatieteiden maisterin tai yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittaneille henkilöille. Erityisestä syystä voidaan tutkinto-opiskelijaksi hyväksyä henkilö, jolla on Maanpuolustuskorkeakoulussa tai muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Sotatieteiden tohtorin tutkinnon voi suorittaa seuraavilla tieteenaloilla:
Tutkinnon voi perustelluista syistä suorittaa myös muulla erikseen päätettävällä tieteenalalla.
Tutkintorakenne
Sotatieteiden tohtorin tutkinto on sotatieteellinen jatkotutkinto. Sotatieteiden tohtorin tutkinnon laajuus on 50 op.
Tutkinto muodostuu kolmesta osakokonaisuudesta:
Yhteiset opinnot (vähintään 10 op)
Oman tieteenalan opinnot (vähintään 40 op)
Väitöskirja
Mikäli opiskelijan aiempi tutkinto on muulta kuin sotatieteiden alalta, opiskelijaksi hyväksytylle voidaan määrätä suoritettavaksi enintään 15 opintopistettä täydentäviä opintoja (ns. siltaopinnot). Täydentävät opinnot eivät sisälly sotatieteiden tohtorin tutkintoon.
Ennen kesäkuussa 2019 hyväksytyn, 50 opintopisteen laajuisen opetussuunnitelman käyttöön ottoa opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat halutessaan suorittaa sotatieteiden tohtorin tutkintonsa loppuun joulukuussa 2015 hyväksytyn, 70 opintopisteen laajuisen opetussuunnitelman mukaisesti vuoden 2023 loppuun asti.
Sotatieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (EQF 6), sotatieteiden maisterin tutkinto ylempi korkeakoulututkinto (EQF 7) ja sotatieteiden tohtorin tutkinto jatkotutkinto (EQF 8). Yleisesikuntaupseerin tutkinto (1994 alkaen aloitettu) on myös jatkotutkinto (EQF 8).
Upseerikoulutusjärjestelmä on muuttunut aikojen saatossa useasti kansallisen koulutusjärjestelmän rinnalla. Erityisesti aiemmin suoritettujen upseerin tutkintojen rinnasteisuus voi herättää kysymyksiä. Alla on kuvattu keskeisimmät vertailutiedot.
Perustutkinnot:
Ennen vuotta 1995 suoritettuja upseerin tutkintoja (77KADK/60MEK ja sitä aiemmat) on useita ja laajuudeltaan erilaisia. Nämä ovat oman aikansa alempia korkeakoulututkintoja. Näiden suoritusaikana kandidaatin tutkinto tarkoitti yleensä ylempää korkeakoulututkintoa eikä upseerikoulutuksen pituus, akateemisuus tai tutkielman laajuus vastannut sitä.
§ Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä 203/1994 (Tämä asetus astui voimaan 1.4.1994)
Vuodesta 1991 (KADK78/MEK61) alkaen kurssien peruskoulutus piteni neljään vuoteen ja samalla myös ylemmän korkeakoulututkinnon tasoiseksi. Ensimmäinen tämän muotoinen kurssi valmistui vuonna 1995.
Asetus sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen muuttamisesta (908/1991)
Asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (668/1992):
Vuonna 2001 KADK88/MEK71 alkaen upseerien peruskoulutus muuttui jälleen. Tällä kertaa kolmiportaiseksi. Ensin suoritettiin vuoden mittaiset perusopinnot, jonka jälkeen osa meni vänrikkeinä joukko-osastopalvelukseen (nk. MARUT eli määräaikaiset reservinupseerit). Osa jatkoi opintojaan 1,5 vuotta ja valmistui luutnantteina sotatieteen kandidaatin (SK) tutkinnon suorittaneina. Edelleen loput kurssista jatkoi vielä opintojaan 1,5 vuotta ja valmistuivat yliluutnantteina sotatieteen maistereiksi (SM). Viimeksi mainituilla koulutuksen kokonaispituus oli siis neljä vuotta.
Asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (668/1992)
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta (612/2001 12§)
Vuodesta 2006 (KADK93/MEK76) alkaen upseerien tutkintokoulutus on ollut nykyinen kaksiportainen (ns. Bolognan mallin mukainen) tutkintojärjestelmä. Tässä järjestelmässä suoritetaan ensin sotatieteiden kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto) ja myöhemmässä vaiheessa sotatieteiden maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto).
Asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (668/1992)
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta (735/2006)
Vuodesta 2009 alkaen:
Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008)
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (1124/2008)
Jatkotutkinnot:
Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto.
Asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (668/1992)
Valtioneuvoston asetus maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta (612/2001)
Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008)
Aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaan suoritetut yleisesikuntaupseerin tutkinnot vastaavat tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa.
Asetus sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen muuttamisesta (1320/1989)
Asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (668/1992)
Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (203/1994)
Asetus korkeakoulujen järjestelmästä (464/1998)
Yleisesikuntaupseerin tutkinto on upseerien jatkotutkinto. Tutkinnon perustehtävänä on kouluttaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle yleisesikuntaupseereita, joilla on vaadittavat tiedot ja taidot sekä tutkijavalmiudet upseerin ylimpiin normaali- ja poikkeusolojen tehtäviin. Lakimuutoksen jälkeen tähän teksti, että ei enää ole mahdollista hakeutua – muuttuu täydennyskoulutukseksi.
Yleisesikuntaupseerin tutkinto on suunnattu sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneille. Erityisistä syistä tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, jolla on muu ylempi korkeakoulututkinto ja jolla muutoin todetaan olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Yleisesikuntaupseerin tutkinnon opinnot suoritetaan yleisesikuntaupseerikurssilla, joka kestää noin kaksi vuotta. Opinnot toteutetaan kaikille yhteisinä ja linjoittain (maa-, meri- ja ilmasotalinja sekä rajavartiolinja) eriytyvinä opintoina.
Tutkintorakenne
Yleisesikuntaupseerin tutkinnon laajuus on vähintään 140 opintopistettä. Tutkintorakenne osaamiskokonaisuuksittain on seuraava:
Yleiset opinnot 5 op
Strateginen turvallisuusympäristö 25 op
Johtaminen ja komentajuus 31 op
Operaatiotaito 60 op
Tieteellisten käytäntöjen soveltaminen 35 op
Osaamisen kehittäminen on välttämätöntä, jotta voisi kehittää taitojaan ja työelämävalmiuksiaan. Osaamisen kehittäminen on käytännössä usein täydennyskoulutusta. Sen avulla pysyt osaajana, voit edetä urallasi, pysyt motivoituneena ja saat vaihtelua työarkeen.
Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää täydennyskoulutusta yhteistyössä Pääesikunnan ja muiden sotilasopetuslaitosten kanssa. Erityisalueenamme on yliopistotasoinen täydennyskoulutus, joka sisältää myös upseereiden uraan liittyviä virkaurakursseja. Tuotteitamme ovat myös useat itseopiskeltavat verkkokurssit. Koulutukseemme voi osallistua Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja Puolustusministeriön henkilökuntaa sekä eri sidosryhmien edustajat.
Täydennyskoulutustarjontamme löytyy Puolustusvoimien täydennyskoulutuskalenterista, joka julkaistaan vuosittain Puolustusvoimien intranetissa, Torni-portaalissa.
Maanpuolustuskorkeakoulu on mukana valtakunnallisessa joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksessa, joka antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoon opintoja muista suomalaisista yliopistoista
Joustava opiskeluoikeus koskee yliopistojen tutkinto-opiskelijoita, jotka ovat ilmoittautuneet läsnäoleviksi kotiyliopistossaan. Sopimuksen perusteella suoritettavat opinnot voivat olla yksittäisiä opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia.
Oikeus suorittaa tutkintoon sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa myönnetään määräaikaisena. Opintojen suorittamisoikeus alkaa siitä, kun kohdeyliopisto on myöntänyt opinto-oikeuden kotiyliopiston puoltamille JOO-opinnoille. Opinto-oikeus myönnetään yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan.
Joustava opinto-oikeus Maanpuolustuskorkeakoulussa päättyy automaattisesti, jos opiskelija saa kotiyliopistossaan tutkinnon valmiiksi tai opiskelija ei ole saanut opintojaan valmiiksi määräaikaan mennessä.
