Maavoimien koulutusohjelma

Maavoimien koulutusohjelmasta valmistuneella sotatieteiden kandidaatilla on valmiudet toimia rauhanajan perusyksikön kouluttajana sekä sodanajan yksikön päällikkönä. Sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet toimivat esimerkiksi rauhanajan perusyksikön johtotehtävissä, joukkoyksiköiden ja -osastojen esikuntien asiantuntijatehtävissä, aselajikoulujen kouluttajatehtävissä, sekä sodanajan yhtymien esikunta- ja johtotehtävissä. Maavoimien koulutusohjelmakohtaiset opinnot toteutetaan Maanpuolustuskorkeakoululla Santahaminassa ja Maasotakoulussa Lappeenrannassa. 

Opintosuuntakohtaiset opinnot toteutetaan aselaji- ja toimialakouluissa. Maavoimat puolustaa koko valtakunnan maa-aluetta ja toteuttaa kaikkia puolustusvoimien tehtäviä. Maavoimiin kuuluu Maavoimien esikunta, kahdeksan joukko-osastoa ja 12 aluetoimistoa, joissa palvelee yhteensä noin 4200 sotilasta ja siviiliä. Maavoimien tehtävien toteutuksessa on keskeistä Maavoimien valmiuden kehittäminen ja ylläpito. Maavoimien suorituskykyä luodaan muun muassa asevelvollisten koulutuksella. Koko valtakunnan puolustaminen pohjautuu asevelvollisuuden kautta tuotettuun laajaan reserviin. Maavoimien kahdeksassa joukko-osastossa koulutetaan vuosittain noin 20000 varusmiestä ja vapaaehtoista naista. Reservin osaamista ylläpitävissä kertausharjoituksissa koulutetaan vuosittain tuhansia reserviläisiä. Maavoimat tukee muuta yhteiskuntaa antamalla vuosittain yli 400 kertaa virka-apua muille viranomaisille. Maavoimat johtaa pääosan puolustusvoimien kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioista ja kouluttaa sekä varustaa kriisinhallintatehtäviin lähetettävät joukot.

Jääkäri- ja panssarintorjuntaopintosuunta

Maavoimien taistelut ratkaisee jalkaväki, jota kaikki aselajit, toimialat ja puolustushaarat tukevat. Taisteluiden suunnittelu ja johtaminen on jalkaväen yleisjohtajien vastuulla. Opintosuunta antaa perusteet suunnitella ja johtaa taisteluja, joissa jääkäriyksikön taisteluun yhdistyy kaikkien Maavoimien aselajien tuki. Jääkäri- ja panssarintorjuntaopintosuunta antaa valmiudet toimia kouluttajana jalkaväen perusyksiköissä, joissa koulutetaan mm. jääkäreitä, kaupunkijääkäreitä, erikoisjääkäreitä, sotilaspoliiseja ja panssarintorjuntajoukkoja. Koulutus on monipuolista ja siihen sisältyy useimmat jalkaväen tärkeimmistä asejärjestelmistä, ml. panssarintorjuntaohjusjärjestelmät. Jääkäri- ja panssarintorjuntaupseereita palvelee kaikissa Maavoimien joukko-osastoissa. Opintosuuntakohtaiset opinnot toteutetaan Jalkaväkikoulussa Lappeenrannassa.

Kranaatinheitinopintosuunta

Kranaatinheittimistö on jalkaväen epäsuoran tulen järjestelmä, jolla tuetaan ensisijaisesti jalkaväen yksiköiden taistelua. Kranaatinheitinopintosuunta antaa valmiudet toimia ensisijaisesti kouluttajana kranaatinheitinyksikössä. Lisäksi opintosuunnalta saa perusteet toimia kouluttajana jalkaväen perusyksiköissä. Tulenjohtaminen ja ampuminen kranaatinheittimillä edellyttävät laaja-alaista epäsuoran tulen osaamista, jonka tärkeimpiä toimintoja ovat tuli- asema-, tulenjohto-, viesti- ja mittaustoiminta. Kranaatinheitinupseereita palvelee kaikissa Maavoimien joukko-osastoissa. Opintosuuntakohtaiset opinnot toteutetaan Jalkaväkikoulussa Lappeenrannassa.

Panssariopintosuunta

Panssari- ja mekanisoidut joukot edustavat Maavoimien iskukykyä ja niitä käytetään keskitetysti ratkaisutaisteluissa. Panssarijoukkojen taistelussa yhdistyvät tulivoima, liike ja suoja, sekä aselajien välitön saumaton yhteistoiminta. Panssariopintosuunta antaa opiskelijalle laajan, mutta myös erittäin maanläheisen käsityksen panssari- ja mekanisoitujen joukkojemme kalustosta, suorituskyvystä ja käyttöperiaatteista. Opinnot sisältävät koulutusta niin taistelupanssarivaunuilla kuin rynnäkköpanssarivaunuilla. Panssarikoulutetulle upseerille on tarjolla monipuolisia työtehtäviä. Opintosuuntakohtaiset opinnot toteutetaan Panssarikoulussa Parolannummella.

Tiedusteluopintosuunta

Jalkaväen tiedustelujoukkojen tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa tarkkaa ja oikea-aikaista tietoa vihollisesta, sen joukoista ja toiminnasta, päätöksenteon tueksi. Tietoa hankitaan muun muassa partioimalla ja tähystämällä sekä teknisillä sensoreilla. Tiedustelun tehtäviin kuuluu lisäksi keskeisesti vaikuttaminen, jolloin tehtävät toteutetaan pääsääntöisesti epäsuoralla tulella. Tiedusteluopintosuunta antaa ensisijaisesti valmiudet toimia kouluttajana tiedustelukoulutusta antavassa perusyksikössä sekä myöhemmällä uralla joko jalkaväen tai sotilastiedustelun eri tehtävissä. Tiedustelukoulutettuja upseereita palvelee kaikissa Maavoimien joukko-osastoissa. Sotatieteiden kandidaattien opintosuuntakohtaiset opinnot toteutetaan Jalkaväkikoulussa Lappeenrannassa.

Elektronisen sodankäynnin opintosuunta

Elektroninen sodankäynti (ELSO) on taistelukentällä läsnä kaikkialla – panssaroiduilla ELSO-ajoneuvoilla hyökkäyksen kärjessä, ilmaoperaatioiden tukena ja osana tiedustelujärjestelmää maassa, merellä ja ilmassa. Elektronisella sodankäynnillä tiedustellaan ja häiritään vihollisen järjestelmiä sekä suojataan omat joukot vihollisen 
ELSO-vaikutukselta. Elektronisen sodankäynnin opinnot antavat valmiuden toimia joukkueenjohtajana eri ELSO-yksiköissä ja asiantuntijana kaikkien puolustushaarojen tehtävissä. ELSO-opintosuunnalla opiskelu on monipuolista toimintaa huipputeknologian parissa taistelukentällä. Elektronisen sodankäynnin koulutuksen antaa Elektronisen sodankäynnin keskus Riihimäellä. Osa opinnoista toteutetaan Jalkaväkikoulussa Lappeenrannassa yhteistoiminnassa tiedusteluopintosuunnan kanssa.

Kenttätykistöopintosuunta

Kenttätykistö edustaa Maavoimien tulivoimaa. Tykistön keskitetyllä tulenkäytöllä luodaan edellytykset taistelun onnistumiselle. Tehokas tulenkäyttö mahdollistetaan monipuolisella tykistöjärjestelmällä. Tulenjohtajat johtavat Maavoimien tulivoimaisimpien aseiden tulta koko vastuualueen syvyydessä. Tuliasematoiminta mahdollistaa tuliyksiköiden joustavan ryhmittämisen sekä viiveettömän tulenantokyvyn ja tuliyksiköiden huolto varmistaa ampumatarvikkeiden riittävyyden. Raskas raketinheittimistö toteuttaa Maavoimien vaikuttamisen tehtäviä ja osallistuu suluttamiseen kaukomiinoitteilla. Modernilla ammunnanhallinta- ja johtamisjärjestelmällä liitetään toimijat alueelliseen johtamisjärjestelmään ja luodaan edellytykset tehokkaalle tykistöjärjestelmän käytölle. Kenttätykistön opintosuuntakohtaiset opinnot järjestetään Tykistökoululla Niinisalossa.

Ilmatorjuntaopintosuunta

Ilmatorjunnan keskeisin tehtävä on tuottaa hyökkääjän ilma-aseelle merkittävät tappiot. Ilmatorjunta on Maavoimien aselaji, mutta ilmatorjuntajoukkoja käytetään poikkeusoloissa kaikissa puolustushaaroissa. Ilmatorjunta on osa ilmapuolustuksen kokonaisuutta. Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten toteuttamien aktiivisten ja passiivisten toimenpiteiden avulla valvotaan valtakunnan ja sen lähialueen ilmatilaa, turvataan ilmatilan koskemattomuus, suojataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ilmahyökkäyksiltä, kulutetaan ilmoitse suuntautuvaa vihollista sekä torjutaan ilmoitse suuntautuvat hyökkäykset. Nykyaikaisella taistelukentällä ilmatorjunnan merkitys on korostunut ja sen vuoksi aselaji on voimakkaasti kehittyvä. Ilmatorjunnan eriytyvät opinnot suoritetaan Ilmasotakoululla Tikkakoskella.

Pioneeriopintosuunta

Pioneeritoiminnan päämääränä on muokata toimintaympäristöä omien joukkojen toiminnalle edulliseksi ja rajoittaa vihollisen ja olosuhteiden vaikutuksia. Pioneeritoiminta jaetaan suluttamiseen, liikkeen edistämiseen, suojan edistämiseen, suojeluun ja tukeutumisrakentamiseen. Pioneeriopintosuunnalla opiskelijat perehtyvät aselajin perusmenetelmiin ja välineisiin sekä pioneeriyksikön johtamiseen ja kouluttamiseen. Opinnot antavat pioneeriupseerille sellaiset valmiudet, joiden avulla hän kykenee toimimaan ja kehittymään tehtävissään erityyppisissä pioneerijoukoissa. Opintosuuntakohtaiset opinnot toteutetaan Pioneerikoulussa Lappeenrannassa sekä aselajin osaamiskeskuksissa Kainuun prikaatissa, Karjalan prikaatissa ja Porin prikaatissa.

Maavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta

Johtamisjärjestelmäopintosuunnalla koulutetaan upseereita Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palvelukseen. Johtamisjärjestelmäopintosuunnan opintosuuntakohtaiset opinnot suoritetaan Viestikoululla Riihimäellä. Viestiaselaji on esimerkki nykyaikaisesta ja kehittyvästä aselajista, joka tarjoaa mielenkiintoisia tehtäviä niin tekniikasta kuin taktiikasta kiinnostuneille. Opiskelijalle koulutetaan uusin ja suorituskykyisin johtamisjärjestelmä M18 rajapintoineen muihin tilannekuvan ja johtamisen järjestelmiin. Toimintaympäristötietoisuus ja kyky ennakkovaroitukseen ovat entistä keskeisempiä nykyaikaisella taistelukentällä. Johtamisjärjestelmä mahdollistaa verkostokeskeisen sodankäynnin, joka yhdistää päätöksentekijät, asejärjestelmät ja sensorit. Toiminnan päämäärä tiedonsiirtoyhteyksien ja tietojärjestelmien avulla mahdollistaa tiedustelu, tulenkäyttö, tilannekuva ja johtaminen.

Logistiikkaopintosuunta

Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän tehtävänä on kaikissa toimintaympäristöissä luoda edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen käytölle ja operaatioiden toimeenpanolle sekä ylläpitää ja palauttaa joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyky sekä materiaalin ja tilojen käytettävyys. Logistiikka jaetaan täydennyksiin, kunnossapitoon, kuljetuksiin, lääkintähuoltoon ja huoltopalveluihin. Tulivoiman kasvu, sotavarustuksen teknistyminen, ase- ja johtamisjärjestelmien kehittyminen sekä kuljetuskaluston monipuolistuminen ovat lisänneet logistiikan ja huollon tarvetta. 

Logistiikkaopintosuunta tarjoaa monipuolisen toimintaympäristön sekä haasteellisia logistiikan ja huollon tehtäviä oma-aloitteisille ja toimeenpanokykyisille upseereille. Logistiikkaupseereita palvelee kaikissa Puolustusvoimien joukko-osastoissa sekä Rajavartiolaitoksessa. Logistiikkaopintosuunnalta sotatieteiden kandidaatiksi valmistuvien ensimmäisiä tehtäviä ovat huollon perusyksikön kouluttajatehtävät. Opintojen jälkeen opiskelijoilla on laajat perustiedot ja osaaminen logistiikan aloista, huollon johtamisesta sekä huoltojoukkojen taktiikasta. Opintoihin kuuluu runsaasti käytännön harjoittelua, joissa harjoitellaan huollon järjestelyiden suunnittelua ja toteuttamista monipuolisesti. Logistiikkaopintosuunnan kadetit opiskelevat opintosuuntakohtaiset opinnot Logistiikkakoululla Riihimäellä.
 

Rajavartio-opintosuunta

Rajavartiolaitos on sisäisen turvallisuuden viranomainen, jonka toiminnan päämääränä on rauhallisten olojen säilyttäminen maamme rajoilla. Rajavartiolaitoksen päätehtävät ovat rajojen valvonta maarajoilla ja merialueella, henkilöliikenteen rajatarkastukset maarajan ylityspaikoilla, satamissa ja lentoasemilla sekä pelastustoiminta erityisesti merialueella. Rajavartiolaitos vastaa ulkoisesta turvallisuudesta valvoessaan alueellista koskemattomuutta ja ylläpitäessään puolustusvalmiutta. 

Upseerikoulutuksen tutkintoihin sisältyvästä rajaturvallisuusalan opetuksesta vastaa Raja- ja merivartiokoulu. Opinnot rajavartio-opintosuunnalla muodostavat oman itsenäisen normaali- ja poikkeusolojen rajaturvallisuuteen keskittyvän opintokokonaisuuden, jossa korostuvat rajojen valvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta ja sotilaallinen maanpuolustus. 

Rajaturvallisuusalan opinnoissa annetaan toimivaltaisen rajavartiomiehen koulutus, johon kuuluu muun muassa voimankäytön ja operatiivisen ajon koulutus sekä operatiivisen kenttätoiminnan johtajakoulutus. Rajavartio-opintosuunnalta sotatieteiden kandidaateiksi valmistuneiden ensimmäisiä tehtäviä ovat esimerkiksi kouluttajan tehtävät rajajääkäri- tai erikoisrajajääkärikomppaniassa sekä vartioupseerin tehtävät rajavartio tai rajatarkastusasemilla